Itäisen syöpäkeskuksen (FICAN East) kehittämispäivään Kuopiossa 28.3.2025 kokoontui yhteensä yli 70 alueen asiantuntijaa keskustelemaan syöpäpotilaan leikkausta edeltävän ja jatkuvan kuntoutumisen nykykäytännöistä sekä kehittämistarpeista. Päivän aikana tarkasteltiin kuntoutumisen keskeisiä osa-alueita – ravitsemusta, liikuntaa ja psykososiaalista tukea.
Varhain aloitetun tuen merkitys
Syöpädiagnoosin kuuleminen, syövän aiheuttamat oireet ja syövän hoitoon liittyvät haittavaikutukset vaikuttavat hyvin kokonaisvaltaisesti potilaan elämänlaatuun ja toimintakykyyn, totesi Itäisen syöpäkeskuksen ylilääkäri Satu Tiainen päivän johdannossa. Yksilölliset kuntoutumisen tuen tarpeet tulisi tunnistaa ja tuen tulisi alkaa varhain, jatkuen läpi hoitopolun ja sen jälkeen.
Prehabilitaatio tähtää kokonaistilanteen optimointiin jo ennen leikkausta tai muita syöpähoitoja käsittäen yleensä kolme pääkomponenttia – ravitsemuksen, liikunnan sekä psykososiaalisen tuen ja informaation. Tavoitteena on ensisijaisesti nopeuttaa hoidosta toipumista ja vähentää komplikaatioita – pitkäaikaishyödyistä kaivataan vielä lisää tutkimusnäyttöä.
Ravitsemus – keskeinen osa toipumista
Ravitsemusterapeutti Reetta Mustonen (PSHVA) toi esiin ravitsemuksen ratkaisevan roolin ennen syöpäleikkausta ja sen jälkeen. Vajaaravitsemuksen riskin seulonta tulisi tehdä potilaalle heti lähetteen saavuttua tai jo perusterveydenhuollossa. Riskipotilaille toteutetaan tehostetun ravitsemuksen ohjaus, jonka tavoitteena on optimoida potilaan aineenvaihdunnallinen tila ja vähentää leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. Hyvät ohjeet kirurgisen potilaan ravitsemuksesta sekä syöpäsairauksiin liittyvistä erityispiirteistä löytyvät THL:n ravitsemushoitosuosituksesta.
Liikunta – ennustetta ja elämänlaatua parantava voimavara
Fysioterapeutit Sanna Kraft ja Annemari Tarvainen painottivat, että liikunta vähentää syöpähoitojen haittavaikutuksia, tukee mielialaa ja parantaa elämänlaatua sekä pienentää syövän uusiutumisen riskiä. Kuitenkin vain 34 % syöpää sairastavista liikkuu suositusten mukaisesti ja ammattilaiset suosittelevat liikuntaa vain melko harvoin. Liikunta tulisi ottaa puheeksi jo varhaisessa vaiheessa kertoen liikunnan hyödyistä ja ohjaten myös arjen aktiivisuuteen. Ammattilaisten yhtenäinen viesti liikunnan hyödyistä ja turvallisuudesta on tärkeää. Esityksessä esiteltiin konkreettisia työkaluja, joilla voidaan madaltaa puheeksi ottamisen kynnystä Puhu-liikunnasta-syopaan-sairastuneen-kanssa.pdf ja tarjota potilaille ohjeita ja linkkejä luotettaviin liikuntasuosituksiin.
Psykososiaalinen tuki ja informaatio – turvallisuutta ja tietoa hoitopolulle
Moniammatillisten syöpätiimien toimintaa kehittävä ja koordinoiva syöpäsairaanhoitaja Henna-Riikka Hirvi (PSHVA) korosti potilaan varhaisen ohjauksen merkitystä. Syöpään sairastuminen aiheuttaa psyykkisen kriisin, johon liittyy voimakas informaation ja tuen tarve – joka alkaa jo syöpäepäilystä. Luotettava ja kattava informaatio lisää tyytyväisyyttä sekä hallinnan tunnetta. Digihoitopolut, omahoito-ohjelmat ja henkilökohtainen kontakti tukevat selviytymistä.
Gynekologinen syöpäsairaanhoitaja Sirpa Janttonen (PSHVA) kertoi esityksessään psykososiaalisen tuen keskeisestä merkityksestä potilaan turvallisuuden tunteen ja toipumisen kannalta. Tuen tarve voi nousta missä tahansa vaiheessa hoitopolkua ja tukea tulee tarjota matalalla kynnyksellä. Syöpäsairaanhoitaja on hoitopolulla potilaan tukena ja ohjaa potilasta tarpeen mukaan esimerkiksi seksuaaliterapiaan, sosiaalituen tai vertaistuen piiriin.
Paksusuolikasvainpotilaan hoitoketjun kehittäminen Keski-Suomen hyvinvointialueella
Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja Milla Kinnunen (Hyvaks) esitteli Keski-Suomen alueella kehitettyä prehabilitaatiomallia paksusuolikasvainpotilaille. Malli perustuu hoitopolun varhaiseen vaiheeseen sijoittuvaan kartoitukseen ja ohjaukseen, jossa huomioidaan ravitsemustila, toimintakyky ja psykososiaalisen tuen tarve. Ohjauksessa tuetaan myös päihteettömyyteen. Digitaalinen hoitopolku tukee prosessia mm. automatisoidulla viestinnällä ja omahoito-ohjelmilla. Alustavien kokemusten perusteella potilaat ovat kokeneet saavansa tukea ajoissa ja digipalveluiden lisäävän turvallisuuden tunnetta.
Syöpään sairastuneen kuntoutumisen kansallinen kehittäminen
Syöpään sairastuneen kuntoutumisen ja psykososiaalinen tuen kehittäminen on ollut myös yhtenä keskeisenä osana toukokuussa valmistuvassa kansallisessa syöpästrategiatyössä, kertoi Itäisen syöpäkeskuksen kehittämiskoordinaattori Jenni Nyrkkö. Tällä hetkellä syöpään sairastuneiden kuntoutumisen nykytila on hajanainen. Eri alueilla on kehitetty hyviä käytäntöjä, mutta yhtenäinen valtakunnallinen malli puuttuu. Mm. yhtenäisten elämänlaatumittareiden, kuntoutussuunnitelmien ja psykososiaalisen tuen rakenteiden luominen ovat keskeisiä kuntoutumisen kehityskohteita.
Nykykäytännöt Itäisellä yhteistyöalueella
Itäisellä yhteistyöalueella kaikissa sairaaloissa kuntoutumisen tuen tarve tunnistetaan syöpään sairastuneen hoitopolun aikana ja tukea tarjotaan ja annetaan eri vaiheissa. Nykykäytännöt ja palvelut ovat kuitenkin osittain vaihtelevia eikä kuntoutumisen tuki toteudu täysin tasalaatuisena kaikille. Kehittämistarpeena esiin nousi tarve yhtenäiselle syöpäpotilaan kuntoutumisen toimintamallille ja sen jalkauttaminen käytäntöön. KYSissä toimivan syövän hoitotyön verkoston laajeneminen koko Itäiselle yhteistyöalueelle on yksi toimi, jolla ammattilaisten yhteistyötä ja kuntoutumisen kehittämistä voidaan edistää.
Kehittämispäivän osallistujat toivat esille yhteisen tahtotilan kehittää ja yhtenäistää syöpäpotilaan kuntoutumisen malleja. Kokonaisvaltainen arvio lähtötilanteessa auttaa hoidon suunnittelua kokonaisuudessaan ja myönteiset vaikutukset voivat olla kauaskantoiset. Resurssien kohdentaminen oikein on tärkeää ja digipalveluita voidaan hyödyntää yhä enemmän kuntoutumisen tukena. Yhteistyötä vahvistamalla pyritään yhtenäistämään ja kehittämään kuntoutumisen toimintamalleja koko Itäisellä yhteistyöalueella.
Lisätietoja:
Satu Tiainen, ylilääkäri, Itäinen syöpäkeskus, satu.tiainen@pshyvinvointialue.fi
