Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen tiettyjen syöpien hoitotuloksissa, ja asia täytyy korjata pikaisesti. Tästä olivat yhtä mieltä eduskunnan syöpäverkoston ja Syöpäjärjestöjen 29.4. järjestämän tilaisuuden puhujat. Myös sosioekonomiset erot syövän ilmaantuvuudessa, seulontoihin osallistumisessa ja syövästä selviytymisessä ovat yhteinen huolenaihe, johon syöpästrategian toimeenpanolla tulee puuttua.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja, eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), joka korosti avauspuheenvuorossaan strategian toimeenpanon merkitystä. Rintasyövän seulontojen ikäryhmien laajentaminen ja TKI-rahoituksen kohdentaminen yksilöllisen syöpälääketieteen TKI-keskuksen CANFINin toimintaan olisivat konkreettisia askeleita strategian toimeenpanoon. TKI-panostukset osana sote-alan kasvustrategiaa ovat mahdollisuus tukea sekä kansanterveyttä että kansantaloutta. Sarkomaa painotti, että sosiaali- ja terveysministeriön on tärkeä ottaa omistajuutta strategian toimeenpanosta.
Eriarvoisuus hätkähdyttää
Palvelualuejohtaja Hanne Kuitunen (Pohde) toi tutkimuksiin pohjautuen kattavan katsauksen syöpään liittyvästä eriarvoisuudesta. Sekä suomalaisissa että laajemmissa pohjoismaisissa tutkimuksissa on todettu, että heikompi sosioekonominen asema vaikuttaa niin syövän ilmaantuvuuteen, hoitoonpääsyyn kuin hoitotuloksiin. Heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla syövät todettiin tutkimuksissa laajemmalle levinneinä, sairastuneet saivat vähemmän aktiivisia syövän hoitoja ja syöpäkuolleisuus oli suurempaa. Syöpästrategiassa yhdenvertaisuus on läpileikkaava teema, ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutus on huomioitava ja ongelmiin puututtava koko hoitoketjussa ennaltaehkäisystä seulontoihin ja varhaiseen toteamiseen, hoitoon ja hoitojen jälkeiseen kuntoutukseen.
Kansanedustajat Mia Laiho (kok), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Vesa Kallio (kesk) korostivat kommenttipuheenvuoroissaan tarvetta pikaisille toimille edellä kuvattujen ongelmien korjaamiseksi. Kansanedustajat pitivät tärkeänä syöpästrategian sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Syöpästrategia tunnistaa nykyhetken haasteet
Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä viittasi syöpästrategian tavoitteisiin hoitoonpääsyn, huonoennusteisten syöpien elossaololukujen parantamiseksi ja syövän varhaiseksi toteamiseksi. Syöpästrategian toimeenpanossa onnistuminen edellyttää verrokkimaiden tavoin riittävää resurssointia ja valtionhallinnon sekä poliittisten toimijoiden sitoutumista. Aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä -päätavoite sisältää useita toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat syövänhoidon sekä kehittämistä että tuovat investointeja. Näitä ovat erityisesti Kansallisen terveystietoalueen FHDS:n käynnistäminen, kliinisten tutkimusten tukeminen sekä yksilöllisen syöpälääketieteen TKI-keskuksen CANFINin perustaminen.
Syöpästrategian toteutus on investointi, painotti Mäkelä.
Kansanedustaja Lotta Hamari (SDP) päätti tilaisuuden korostamalla strategian rahoitusta ja sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Lämmin kiitos tilaisuuden järjestäjille, puhujille ja osallistujille tärkeistä puheenvuoroista ja keskustelusta yhteisen tavoitteen edistämiseksi.
