Pohjoismaiden uudet syöpästrategiat ja hoitoketjujen kehitys esillä Göteborgissa – yhteiset painotukset korostuivat

Julkaistu 14.11.2025

Göteborgissa 13.–14.11. järjestetyssä Nordic Collaboration Cancer Patient Pathways -tilaisuudessa keskusteltiin hoitoketjuista sekä Pohjoismaiden ajankohtaisista syöpästrategioista. Strategiat muodostuvat nyt samanaikaisesti, tarjoten ainutlaatuisen näkymän yhteisiin painotuksiin ja kehityssuuntiin. Tanska, Norja ja Suomi ovat jo julkaisseet omat strategiansa, ja Ruotsi viimeistelee strategian vuoden loppuun mennessä.

Tilaisuudessa maiden strategioita esittelivät Christian Worm (Tanska), Klara Nilsson Berge (Ruotsi), Sissi Leyell Espetvedt (Norja) ja Timo Nykopp kansallisesta syöpäkeskuksesta. Esitykset osoittivat, että Pohjoismaissa on pitkällä aikavälillä rakennettu vahvaa perustaa syövän hoidon laadun ja tulosten parantamiselle – mutta strategiatyön lähtökohdat ovat maissa erilaiset.

Tanskassa toukokuussa julkaistu strategia on jo lukuaan viides, ja Norjassa uusi suunnitelma jatkaa useiden aiempien strategioiden pohjalta. Ruotsi puolestaan päivittää vuoden 2009 strategiaa, jonka myötä maahan on rakennettu Tanskan ja Norjan tapaan vahvat hoitoketju- ja laaturekisterirakenteet. Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia julkaistiin tällä viikolla.

Yhteinen suunta näkyy sekä strategioissa että käytännön hoitoketjuissa

Strategioiden yhteinen perusta näkyi erityisesti ehkäisyn ja varhaisen toteamisen korostamisena sekä siinä, että syövän hoitoketjujen sujuvuutta ja palveluiden potilaslähtöisyyttä halutaan vahvistaa kaikissa maissa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä kasvava syöpätaakka ovat niin ikään yhteisiä haasteita koko Pohjolassa.

Tilaisuudessa tarkasteltiin laajasti myös pohjoismaisten syövän hoitoketjujen (CPP) kehitystä. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on vuosien työn myötä vakiintunut malli kansallisesti yhtenäistetyistä ja standardoiduista syöpäkohtaisista hoitoketjuista, joiden ohjaamalle polulle potilaat lähetetään syöpäepäilyn yhteydessä. Hoitoketjujen toimintaa seurataan ja arvioidaan systemaattisesti, ja joita kansalliset laaturekisterit tukevat tarjoamalla ajantasaista tietoa hoidosta ja hoidon tuloksista. Päivän aikana vertailtiin myös maiden tuloksia tavoitetasoon, jonka mukaan 80 prosenttia syöpäpotilaista tulee hoitaa määriteltyjen hoitoonpääsyaikojen puitteissa.

”Hoitoketjut ovat keskeisessä roolissa diagnostiikan sujuvoittamisessa sekä pullonkaulojen ja resurssivajeiden tunnistamisessa. Niiden toimeenpano ja luotettavien tulosmittareiden seuranta ovat välttämättömiä hoidon laadun varmistamiseksi,” Kaja Fjell Jørgensen, Norjan terveysvirastosta (Norwegian Directorate of Health) korosti esityksessään.

Perusterveydenhuollon rooli ja prehabilitaation vahvistuva asema

Päivän esityksissä korostui myös perusterveydenhuollon keskeinen rooli varhaisessa toteamisessa ja hoitoketjujen ohjauksessa. Perusterveydenhuollon käytössä olevat diagnostiset menetelmät ovat rajalliset, ja toisinaan syövän oireet voivat olla epämääräisiä ja vaikeasti tunnistettavia. Hoitoketjuihin sisällytetyt perusterveydenhuollon ohjeistukset tarjoavat tukea oirearvioon ja varhaisiin tutkimuksiin.

Perusterveydenhuollon näkökulmia hoitoketjuissa esittelivät (kuvassa vasemmalta) Eliya Abedi ja Elinor Nemlander Ruotsista, Ellen Fagerberg ja Anne Fasting Norjasta sekä Peter Vedsted ja Kirubakaran Balasubramaniam Tanskasta.

Tanskassa ja Ruotsissa tätä työtä täydentävät myös erityiset diagnostiikkakeskukset, joihin perusterveydenhuollosta voidaan hoitoketjun mukaisesti ohjata potilaita, joilla on epäspesifejä mutta syöpään mahdollisesti viittaavia oireita. Näissä keskuksissa potilas saa nopean moniammatillisen arvion ja tarvittavat tutkimukset, mikä nopeuttaa selvittelyä ja varmistaa, että potilas ohjautuu oikealle hoitopolulle mahdollisimman varhain.

Prehabilitaatio – eli potilaan toimintakyvyn vahvistaminen ennen hoitoa – oli yksi tilaisuuden keskeisistä teemoista. Prehabilitaation myönteisistä vaikutuksista syöpähoitojen jälkeiseen toipumiseen on jo olemassa selkeää näyttöä, ja sitä on integroitu osaksi hoitoketjuja muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi kolorektaalisyövän hoidossa. Nämä esityksissä ja keskusteluissa esiin nousseet toimintamallit ja näkökulmat tarjoavat arvokasta tietopohjaa myös Suomen kehitystyöhön.

Toimeenpanon onnistuminen ratkaisee strategioiden vaikuttavuuden

Päivän strategia keskusteluissa korostui vahvasti, että strategioiden todellinen vaikutus syntyy vasta toimeenpanossa. Vastuukysymysten selkeys, riittävät resurssit, suunnitelmallinen koordinaatio sekä toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin ratkaisevina tekijöinä siinä, miten asetetut tavoitteet muuttuvat lopulta paremmaksi hoidoksi potilaille.

Suomen osalta ensimmäinen kansallinen syöpästrategia luo nyt perustan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tilaisuudessa nähtiin vahvuutena se, että Suomi oli muista pohjoismaista poiketen sisällyttänyt strategiaansa selkeät tavoite- ja seurantamittarit. Tämä nähtiin tärkeänä lähtökohtana strategian vaikuttavuuden arvioinnille ja sen toimeenpanon systemaattiselle seurannalle.

Lisätietoja

Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia julkaistiin 10.11.2025. Strategia linjaa syövän ehkäisyä, varhaista toteamista, hoitoa, tutkimusta ja potilaiden tukipalveluja koskevat tavoitteet vuosille 2026–2035.

Lue lisää: Yhteinen suunta ihmislähtöiseen ja vaikuttavaan syövän ehkäisyyn ja hoitoon – Kansallinen syöpästrategia on julkaistu – Sosiaali- ja terveysministeriö

Pohjoismaiden uudet syöpästrategiat: