Tilaisuudessa maiden strategioita esittelivät Christian Worm (Tanska), Klara Nilsson Berge (Ruotsi), Sissi Leyell Espetvedt (Norja) ja Timo Nykopp kansallisesta syöpäkeskuksesta. Esitykset osoittivat, että Pohjoismaissa on pitkällä aikavälillä rakennettu vahvaa perustaa syövän hoidon laadun ja tulosten parantamiselle – mutta strategiatyön lähtökohdat ovat maissa erilaiset.
Tanskassa toukokuussa julkaistu strategia on jo lukuaan viides, ja Norjassa uusi suunnitelma jatkaa useiden aiempien strategioiden pohjalta. Ruotsi puolestaan päivittää vuoden 2009 strategiaa, jonka myötä maahan on rakennettu Tanskan ja Norjan tapaan vahvat hoitoketju- ja laaturekisterirakenteet. Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia julkaistiin tällä viikolla.
Yhteinen suunta näkyy sekä strategioissa että käytännön hoitoketjuissa
Strategioiden yhteinen perusta näkyi erityisesti ehkäisyn ja varhaisen toteamisen korostamisena sekä siinä, että syövän hoitoketjujen sujuvuutta ja palveluiden potilaslähtöisyyttä halutaan vahvistaa kaikissa maissa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä kasvava syöpätaakka ovat niin ikään yhteisiä haasteita koko Pohjolassa.
Tilaisuudessa tarkasteltiin laajasti myös pohjoismaisten syövän hoitoketjujen (CPP) kehitystä. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on vuosien työn myötä vakiintunut malli kansallisesti yhtenäistetyistä ja standardoiduista syöpäkohtaisista hoitoketjuista, joiden ohjaamalle polulle potilaat lähetetään syöpäepäilyn yhteydessä. Hoitoketjujen toimintaa seurataan ja arvioidaan systemaattisesti, ja joita kansalliset laaturekisterit tukevat tarjoamalla ajantasaista tietoa hoidosta ja hoidon tuloksista. Päivän aikana vertailtiin myös maiden tuloksia tavoitetasoon, jonka mukaan 80 prosenttia syöpäpotilaista tulee hoitaa määriteltyjen hoitoonpääsyaikojen puitteissa.
”Hoitoketjut ovat keskeisessä roolissa diagnostiikan sujuvoittamisessa sekä pullonkaulojen ja resurssivajeiden tunnistamisessa. Niiden toimeenpano ja luotettavien tulosmittareiden seuranta ovat välttämättömiä hoidon laadun varmistamiseksi,” Kaja Fjell Jørgensen, Norjan terveysvirastosta (Norwegian Directorate of Health) korosti esityksessään.
Perusterveydenhuollon rooli ja prehabilitaation vahvistuva asema
Päivän esityksissä korostui myös perusterveydenhuollon keskeinen rooli varhaisessa toteamisessa ja hoitoketjujen ohjauksessa. Perusterveydenhuollon käytössä olevat diagnostiset menetelmät ovat rajalliset, ja toisinaan syövän oireet voivat olla epämääräisiä ja vaikeasti tunnistettavia. Hoitoketjuihin sisällytetyt perusterveydenhuollon ohjeistukset tarjoavat tukea oirearvioon ja varhaisiin tutkimuksiin.
Tanskassa ja Ruotsissa tätä työtä täydentävät myös erityiset diagnostiikkakeskukset, joihin perusterveydenhuollosta voidaan hoitoketjun mukaisesti ohjata potilaita, joilla on epäspesifejä mutta syöpään mahdollisesti viittaavia oireita. Näissä keskuksissa potilas saa nopean moniammatillisen arvion ja tarvittavat tutkimukset, mikä nopeuttaa selvittelyä ja varmistaa, että potilas ohjautuu oikealle hoitopolulle mahdollisimman varhain.
Prehabilitaatio – eli potilaan toimintakyvyn vahvistaminen ennen hoitoa – oli yksi tilaisuuden keskeisistä teemoista. Prehabilitaation myönteisistä vaikutuksista syöpähoitojen jälkeiseen toipumiseen on jo olemassa selkeää näyttöä, ja sitä on integroitu osaksi hoitoketjuja muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi kolorektaalisyövän hoidossa. Nämä esityksissä ja keskusteluissa esiin nousseet toimintamallit ja näkökulmat tarjoavat arvokasta tietopohjaa myös Suomen kehitystyöhön.
Toimeenpanon onnistuminen ratkaisee strategioiden vaikuttavuuden
Päivän strategia keskusteluissa korostui vahvasti, että strategioiden todellinen vaikutus syntyy vasta toimeenpanossa. Vastuukysymysten selkeys, riittävät resurssit, suunnitelmallinen koordinaatio sekä toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin ratkaisevina tekijöinä siinä, miten asetetut tavoitteet muuttuvat lopulta paremmaksi hoidoksi potilaille.
Suomen osalta ensimmäinen kansallinen syöpästrategia luo nyt perustan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tilaisuudessa nähtiin vahvuutena se, että Suomi oli muista pohjoismaista poiketen sisällyttänyt strategiaansa selkeät tavoite- ja seurantamittarit. Tämä nähtiin tärkeänä lähtökohtana strategian vaikuttavuuden arvioinnille ja sen toimeenpanon systemaattiselle seurannalle.
Lisätietoja
Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia julkaistiin 10.11.2025. Strategia linjaa syövän ehkäisyä, varhaista toteamista, hoitoa, tutkimusta ja potilaiden tukipalveluja koskevat tavoitteet vuosille 2026–2035.
Pohjoismaiden uudet syöpästrategiat:
- Suomi: Kansallinen syöpästrategia 2026 –2035
- Tanska: Kræftplan V
- Norja: Joint Efforts Against Cancer 2025-2035
- Ruotsi: Bättre tillsammans – strategia luonnos
