Paneelikeskustelussa olivat mukana syöpätautien erikoislääkäri, dosentti ja Oulun yliopistollisen sairaalan palvelualuejohtaja Hanne Kuitunen, joka toimii myös FICANin johtoryhmän puheenjohtajana, sairaanhoitaja ja Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja Taru Salovaara, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, dosentti ja Docrates Mehiläisen vastaava lääkäri Leila Vaalavirta, lääketieteen tohtori, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja HUSin Porvoon sairaalan keuhkoklinikan ylilääkäri Heikki Ekroos sekä SDP:n kansanedustaja Lotta Hamari. Paneelikeskustelun juontajana toimi Johannes Malkamäki.
Perusterveydenhuoltoa vahvistamalla kohti parempia hoitotuloksia
Syövänhoidon ja hoitoonpääsyn ajankohtaisista haasteista on keskusteltu kevään aikana medioissa, ja hoitoon pääsyn viiveet, alueellinen ja sosioekonominen eriarvoisuus sekä sirpaleinen tietopohja ovat tunnistettu myös kansallisessa syöpästrategiassa. Paneelissa keskityttiin keskustelemaan siitä, miten suunta saadaan muutettua ja miten varmistamme, että hoitotulokset myös huonoennusteisissa syövissä lähtevät jälleen nousuun.
Ratkaisuiksi hoitotulosten parantamiseen panelistit esittivät yksimielisesti perusterveydenhuollon vahvistamista, omalääkäri- tai omatiimimallin valtakunnallista käyttöönottoa sekä hoidon jatkuvuuden varmistamista. Lotta Hamari toi esille perusterveydenhuollon hoitotakuun palauttamisen kahteen viikkoon. Myös kansallisten, yhtenäisten ja julkisten hoitosuositusten merkitys nousi keskustelussa vahvasti esille. Hoitosuosituksissa tulisi olla selkeät aikatavoitteet esimerkiksi hoitoonpääsylle, ja niissä tulee huomioida koko hoitopolku perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja takaisin perusterveydenhuoltoon seurantaan. Taru Salovaara korosti potilaan näkökulmasta kokonaisvaltaisen hoidon, kuntoutuksen ja seurannan merkitystä sekä myöhäisvaikutusten huomioimista. Laaturekisterit ja niiden riittävä resurssointi nähtiin välttämättömänä hoitotulosten ja hoidon laadun seurannassa sekä kehittämisessä. Myös terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus syövän hoidon ja diagnostiikan kehittyessä nopeasti koettiin tärkeäksi.
Strategian toimeenpano tulee sitoa tiiviisti ministeriöiden ja hyvinvointialueiden toimintaan, ja sille tulee olla riittävä rahoitus, tästä olivat panelistit yhtä mieltä.
Lisää kliinisiä tutkimuksia
Kliinisten tutkimusten määrä on Suomessa ollut huolestuttavassa laskussa. Syöpästrategiassa tavoitteena on, että 10 % syöpäpotilaista osallistuu interventiotutkimuksiin, ja panelistit pitivät tätä tavoitetta erittäin tärkeänä. Kliinisten tutkimusten määrän kasvu edellyttää tutkijan urapolkujen kehittämistä ja riittävän työajan varaamista kliinisen tutkimuksen tekemiseen sekä lääkäreille että tutkimushoitajille.
Hanne Kuitunen korosti, että kliininen lääketutkimus tuo uudet hoidot potilaiden saataville varhaisessa vaiheessa. Panelistit nostivat esiin myös sen, että potilaiden saama standardihoito tulee olla kansainvälisellä tasolla, jotta uusia hoitoja voidaan vertailla tehokkaasti nykykäytäntöön.
Syöpästrategian onnistunut toimeenpano parantaa hoitotuloksia
Haasteita on, mutta panelistit ovat toiveikkaita. Syöpästrategia on saanut vahvaa kannatusta alan eri toimijoilta, ja tavoitteet ovat yhteiset. Heikki Ekroos ja Leila Vaalavirta toivat esille diagnostiikan ja hoitojen valtavat edistysaskeleet, jotka näkyvät tietyissä syöpätyypeissä merkittävänä elossaoloajan pidentymisenä ja tuovat toivoa potilaille sekä kliinistä työtä tekeville ammattilaisille.
Lotta Hamari päätti paneelikeskustelun painokkaasti: meillä on loistava syöpästrategia, toimeenpano ratkaisee.
Lämmin kiitos kaikille panelisteille tärkeästä keskustelusta!
Paneelikeskustelun voi katsoa tallenteena alla olevasta linkistä:
